Johan on ollut kiirettä ja tohinaa tässä viimeviikkoina! Työkiireet jatkuvat vielä tämän viikon, enkä malta odottaa, että pääsen koristelemaan kuusta ja nauttimaan glögimukillisesta ja vihreistä kuulista sohvan nurkassa kynttilänvaloa katsellen.

Rakastan joulua. Kotonamme on jo useampia joulukukkia. Tänään saimme ensimmäiset joulukortit. Joululahjat ovat melkein jo hankittuna ja jouluauluja on tullut kuunneltua. Joka joulu sitä tajuaa, kuinka kiitollinen saa olla ympärillä olevista ihmisistä, perheestä ja ystävistä.

Saimme viimeviikolla kutsun lapsettomuuspolille. Aika tuli yllättävn nopeasti, sillä emme ole saaneet vielä verikokeitteni ja mieheni kokeiden tuloksia. Hyvä toisaalta näin. Aikamme on jo tammikuun lopussa. Jotenkin pääni on aivan pyörällä siitä, miten nopeasti asiat ovat edenneet. Meidän lapsettomuutemme on otettu vakavasti ja enää ei tarvitse tuskailla tätä asiaa yksin/kaksin. Jouluna en halua asiaa murehtia. Haluan nauttia siitä mitä meillä on. Meillä on toisemme, perheemme ja kaikki ihanat ystävämme.

Tänään tupsahti postissa myös kutsu papaseulontaan. Sekin on jo heti joululoman jälkeen. Tuleepahan sekin asia hoidettua ensimmäistä kertaa muuten nyt seulan kautta. Olen vanha! ;)

On myönnettävä, että jouluostoksilla viikonloppuna jälleen mielessäni häivähti ajatus siitä, kuinka vielä joku joulu teemme ostoksia kolmisin. Voi niitä lasten leluja, vaatteita, joulupukin odotusta... Tänä vuonna vietämme jälleen aikuisten joulun. Lapsuuden joulun fiiliksestä saamme toivottavasti joskus nauttia omien lasten kautta. <3

Huomenna vastailen S1N1:n heittämään haasteeseen. :) Jännää, sillä tämä onkin ensimmäinen haaste, jonka blogistina saan. 

Rauhaa joulunalusviikkoonne! 

PS: Voi miten kaipaan valkoista lunta!