Maanantaina kävin ultrassa. Clomifen-kuurin söin siis viime viikolla, enkä tiennyt mitä ultrassa odottaa. Ultrassa näkyi oikealla puolella kolme rakkulaa ja yksi selvästi suurempi. Limakalvo oli kuitenkin ohentunut Clomifenin vuoksi liikaa, joten lääkäri määräsi toista merkkiä käytettäväksi ensi kierrossa.

Eilen illalla oli ensimmäisen Pregnyl-pistoksen aika. Onnistuin räheltämään lasiampullien kanssa kumpaankin sormeeni pienet haavat. Ihan kuin tilanne ei olisi ollut jo muutenkin jännittävä. Eniten muuten jännitin lasiampullien avaamista. :) Pistoksen uskalsin iskeä parin kuivaharjoituksen jälkeen nahkaani. Onnekseni en kärsi piikkikammosta.

Nyt sitten yritetään hyödyntää pari päivää ja toivotaan, että ohentunut limakalvo ei haittaisi "projektia".  Vähän turhautunut kyllä olen. Maksoin Clomeista 66e ja nyt loput jää syömättä. Onneksi uusi lääke on edullisempi ja toivottavasti myös ihoystävällisempi. Clomit saivat nimittäin naamani kukkimaan. Ei kiva sivuvaikutus!

Epäilen suuresti, että tässä kierrossa tapahtuisi toivottua lopputulosta. Hohhoijaa... No... Ainakin tilannetta seurataan ja asiamme on edennyt nopeasti kunnallisellakin puolella! Emme ole tilanteen kanssa yksin (kaksin).

Kivaa ohjelmaa viikonlopuksi tiedossa ja kevät tulee öklöttävästä lumesta huolimatta! Voimia ja valoa kaikille! <3